Termiviidakko haltuun: vastuullinen-, eettinen- ja vaikuttavuussijoittaminen

Vastuullisesta tai eettisestä sijoittamisesta puhuttaessa monesti viitataan poissulkemiseen, jolloin sijoittaja ei sijoita tiettyihin yrityksiin tai toimialoihin esim. aseteollisuuteen tai tupakkafirmoihin. Vastuulliselle sijoittamiselle on myös muita käytäntöjä, kuten YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles for Responsible Investment), jossa käsitellään mm. yhtiöiden hyvään hallintotapaa, sekä ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden huomioonottoa.

”Vaikuttavuussijoittamisella pyritään luomaan positiivia yhteiskunnallisia- tai ympäristövaikutuksia sijoittamisen kautta.”

Impact investing eli vaikuttavuussijoittaminen puolestaan vie vastuullisen sijoittamisen askeleen pidemmälle. Vaikuttavuussijoittamisella pyritään luomaan positiivia yhteiskunnallisia- tai ympäristövaikutuksia sijoittamisen kautta. Käsite sai tiettävästi alkunsa Rockefeller-säätiön Bellagio Centerissä vuonna 2007, antaen termin sijoituksille joiden tarkoituksena on luoda sekä taloudellista tuottoa että yhteiskunnallista hyötyä tai ympäristövaikutuksia. Vaikuttavuussijoittamisessa otetaan huomioon klassisen tuotto-riski-suhteen lisäksi sijoituksen vaikuttavuus.

Sir Ronald Cohen viittaa Helsingin Sanomissa viikonloppuna julkaistussa artikkelissa vaikuttavuussijoittamiseen termillä ”profit with purpose”, voittoa tarkoituksella. Pääomasijoittaja miljoonaomaisuuden luonut Cohen johtaa kansainvälistä vaikuttavuussijoittamisen Global Steering Group for Impact Investment -verkostoa, jonka jäsen Suomikin on. Cohenin mielestä koko taloudellinen järjestelmä muuttuu vaikuttavuusperusteiseksi ja muutamien vuosien kuluttua yritysten tähtäimenä ei ole vain voiton maksimointi, sillä paine vastuullisuudesta kasvavaa koko ajan.

Vaikuttavuussijoittaminen vuonna 2018

Global Impact Investing Networkin (GIIN) 2018 Annual Impact Investor Survey -raportti antaa osviittaa siitä mitä vaikuttavuussijoittamiselle kuuluu tänä päivänä. Raportin havainnot perustuvat 229 maailman johtavaan vaikuttavuussijoittamisen organisaatioon, pitäen sisällään rahastonhoitajia, pankkeja, säätiöitä, kehitysrahoituslaitoksia, eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä ja perheyrityksiä. Kokonaisuudessaan vuoden 2018 kyselyyn vastaajilla oli yli 228 miljardin dollarin vaikuttavuussijoittamiseen kohdennetut varat. Tarkastellessa viimeisen viiden vuoden kehitystä, vuoden 2014 ja 2018 kyselyyn vastanneet (n=82) ovat kasvattaneet pääomaa 6,1 miljardista (vuonna 2013) 8,1 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.

”Syökö kestävä kehitys ja yhteiskunnallinen hyöty tuoton ja onko vaikuttavuussijoittaminen pelkkää hyväntekeväisyyttä? Päinvastoin.”

GIINin luvut ovat toki pelkkä riisinjyvä globaaleilla finanssimarkkinoilla, mutta kertovat siitä, että kyseessä on varteenotettava sijoittamisen muoto, jonka suosio vaikuttaa olevan kasvussa. Suomalaisista rahastoista ainakin Sitra kuuluu jäsenkuntaan ja povaakin vaikuttavuussijoittamisesta vastuullisen sijoittamisen seuraavaa kasvutrendiä (Sitra, 2017).

Syökö kestävä kehitys ja yhteiskunnallinen hyöty tuoton ja onko vaikuttavuussijoittaminen pelkkää hyväntekeväisyyttä? Päinvastoin, vuoden 2018 raportin mukaan 64 prosenttia vastaajista haki sijoituksille markkina-arvoista tuottoa, ja selvä enemmistö kaikista vastaajista totesi, että heidän sijoituksensa ovat täyttäneet tai ylittäneet odotukset, sekä vaikuttavuudessa että taloudellisessa suorituskyvyssä. Mitatessa odotuksia vain 3 prosenttia vastaajista oli jäänyt alle vaikuttavuuden odotusten ja 9 prosenttia alle taloudellisten odotusten. (GIIN, 2018)

 

Myös Korkian portfolioyhtiöistä löytyy vaikuttavuussijoittamisen tunnusmerkit täyttäviä yhtiöitä

Suomalainen cleantech-yritys Norsepower on kehittänyt roottoripurjeita jo viisi vuotta. Purjeen avulla säästetään polttoainetta ja vähennetään päästöjä. Maailmanlaajuista mediahuomiota saanut yritys teki historiaa viime huhtikuussa, kun M/S Viking Grace ensimmäisenä matkustaja-aluksena maailmassa rupesi hyödyntämään tuulta mekaanisen roottoripurjeen avulla. Merenkulun päästöt ovat merkittävä hiilidioksidinpäästöjen lähde ja Norsepowerin kohdalla ympäristövaikuttavuutta on mahdollista mitata. Pelkästään Vikin Gracella CO2-päästöt vähenevät arviolta jopa 900 tonnia/vuosi .

Noin 90 prosenttia maailmankaupasta kulkee meritse, laivaliikenteen tuottaessa nykyisin runsaat kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Vuoteen 2050 mennessä laivaliikenteen päästöjen osuus voi pahimmillaan olla jopa 17 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Keskikokoinen risteilyalus voi käyttää jopa 150 tonnia polttoainetta vuorokaudessa, jolloin hiukkaspäästöt vastaavat miljoonaa henkilöautoa. Näitä lukuja ynnätessä voidaankin todeta, että Norsepowerin kohdalla ei puhuta lillukanvarsista. Fossiilisten polttoaineiden huvetessa ja merenkulun sääntelyn lisääntyessä, voidaan Norsepowerille povata tuulta purjeisiin.

Siinä missä merellä tulee, niin myös lannoitemarkkinat ovat murroksessa. Orgaanisen lannoitteen tuotantoon erikoistunutta BioA on mullistamassa lannoiteteollisuuden hyödyntämällä raaka-aineita, jotka ovat tällä hetkellä teollisuudelle hävitettävää ongelmajätettä. BioAn orgaanisen lannoitteen raaka-aineina käytetään mm. paperiteollisuuden ja biokaasulaitosten orgaanista jätettä ja voimalaitosten puhdistettua tuhkaa. Perinteinen lannoite vähentää orgaanisen aineksen määrää maaperässä, mikä johtaa peltojen köyhtymiseen ja tuottavuuden heikkenemiseen. Tämän lisäksi kemiallisten lannoitteiden tuotanto kuluttaa runsaasti energiaa ja on epäekologista. BioAn lannoite vastaa näihin epäkohtiin tuotteella, joka on ympäristöystävällinen, laatu ja ominaisuudet ovat verrattavissa kemialliseen lannoitteeseen, ja lisäksi raemuotoinen lopputuote vähentää lannoitevalumista vesistöihin.

BioA on vaikuttavuussijoittamisen kriteerit täyttävä yhtiö siinä missä Norsepowerkin, sillä vaikuttavuus liittyy molempien yritysten ydinliiketoimintaan ja vaikuttavuudelle on olemassa selvät markkinat. Yhteistä näille yrityksille on myös se, että vaikuttavuus ei vaikuta negatiivisesti tuotto-odotukseen, jolloin kestävän kehityksen tukeminen ei tarvitse olla sijoittajalle taloudellisesti kannattamatonta. Kuten GIIN’s 2018 Annual Impact Investor Survey -raporttissa todettiin, vaikuttavuussijoittaja voi halutessaan tavoitella vähintään keskimääräistä osakemarkkinoiden tuottoa ja sijoitus voi täyttää tai jopa ylittää odotukset, sekä vaikuttavuudessa että taloudellisessa suorituskyvyssä.

Norsepower ja BioA ovat molemmat Korkian portfolioyhtiöitä. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa itse omista sijoituspäätöksistään.

Yhteydenotto

Saammeko lähettää sinulle kuulumisia?

Emme spämmää. Lähetämme sinulle 1-2 kuukauden välein mm. sijoitustiimimme kattavan markkinakatsauksen, asiantuntijoidemme sekä vieraskynien kommentteja ajankohtaisesta teemoista sekä Korkian kuulumisia. Voit perua tilauksen koska tahansa.