Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI World All Countries -indeksi on noussut vuoden alusta noin 15 % USA:n dollareissa laskettuna. Eurosijoittajalle nousu on jäänyt noin 2 %:iin, kun euro on vuoden alusta vahvistunut dollaria vastaan noin 13 %. Kehittyvien markkinoiden ja Euroopan osakemarkkinat ovat kuitenkin tuottaneet selvästi maailmanindeksiä paremmin euroissa mitattuna. Euroalueella valtionlainojen tuotto on vastaavasti lievästi pakkasella korkojen nousun myötä.
Euron ja dollarin vaihtokurssin ollessa 1,18 euro on korkeimmilla tasoillaan kahteen vuoteen. Kyseessä on suhteellisen iso valuuttakurssiliike lyhyessä ajassa. Liike heijastaa sekä USA:n yllättävää heikkoutta suhteessa aiempiin odotuksiin, että euroalueen paranevaa tilannetta.
USA:n uusi hallinto on Trumpin johdolla ajanut itsensä tilanteeseen, jossa talouden kannalta tärkeiden hankkeiden kuten infrastruktuuri-investointien ja veronalennuksien toteutuminen näyttää paitsi aikaisempaa hitaammalta, myös epätodennäköisemmältä. Trumpin hallinnon uskottavuutta nakertaa muun muassa Obamacaren kumoamisyritysten epäonnistuminen.
Markkinoiden odotukset USA:n talouskasvusta ja inflaatiosta ovat maltillistuneet, mikä näkyy pitkien korkojen laskuna ja Dollarin heikentymisenä tärkeimpiä valuuttoja vastaan. Myös Kansainvälinen Valuuttarahasto (IMF) laski USA:n talouskasvuennustetta tälle ja ensi vuodelle 0,2 ja 0,1 prosentilla 1,9 ja 1,7 prosenttiin.
Euroalueella puolestaan talous näyttää kehittyvän parempaan suuntaan, minkä seurauksena pitkät korot ovat olleet nousussa ja euro vahvistunut tärkeimpiä valuuttoja vastaan. Ennakoivat indikaattorit kuten ostopäällikköindeksit ja Saksan yritysten tulevaisuuden näkymiä kuvaava IFO –indeksi ovat suhteellisen korkeilla tasoilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) nosti heinäkuun talousennusteen päivityksessään euroalueen talouskasvuennustetta tälle ja ensi vuodelle 0,2 ja 0,1 prosentilla 1,9 ja 1,7 prosenttiin. Myös politiikassa euroalueella näyttää olevan ainakin väliaikaisesti USA:ta vähemmän riskejä näköpiirissä.
Rahapolitiikan muutokset keskiössä
Tulevan syksyn markkinakehityksen kannalta keskeistä on rahapolitiikka ja sen normalisointi niin Euroopassa kuin USA:ssa.
Euroalueella ohjauskorko on edelleen nollassa ja talletuskorko miinuksella. Korkojen nosto on ajankohtaista vasta ensi vuoden loppupuolella, mutta näköpiirissä on EKP:n osto-ohjelman supistaminen. Tällä hetkellä EKP:ltä odotetaan tietoa, kuinka 60 miljardin euron kuukausittaisia ostoja aletaan ensi vuoden alusta supistamaan.
Viimeisimmät inflaatiolukemat ovat edelleen maltillisia, joten EKP tuskin ajaa osto-ohjelmaansa kovin nopeasti alas. Todennäköisesti ostoja vähennetään asteittain ensi vuoden kuluessa. Markkinoiden reaktio ostojen nopeaan alasajoon voisi olla voimakas. Esimerkiksi kesäkuussa korkomarkkinat reagoivat voimakkaasti, kun EKP:n viestiä tulkittiin niin, että ostot lopetettaisiin ennenaikaisesti. Saksan 10 vuoden valtionlainakorko nousi muutamassa päivässä 0,25 %:sta 0,6 %:iin.
Yhdysvaltojen keskuspankki FED puolestaan on nostanut korkoaan tänä vuonna kahdesti ja markkinoilla odotetaan seuraavaa nostoa ensi vuoden maaliskuulle. Huomio kiinnittyy nyt kuitenkin FED:n taseeseen, ja siihen millä aikataululla sitä ruvetaan supistamaan. Inflaatio on Yhdysvalloissakin ollut maltillista, mikä antaa myös FED:lle mahdollisuuden odottaa lisätietoja talouden ja inflaation kehityksestä ennen kuin se ilmoittaa taseen supistamisesta.
Molemmilla keskuspankeilla on seuraavat kokoukset syyskuussa, jolloin lisätietoja rahapolitiikan normalisoimisen aikataulusta odotetaan.
Jatkuuko osakkeiden arvonnousu edelleen?
Osakkeiden tuottonäkymät ovat nykytilanteessa riippuvaisia talouskasvun jatkumisesta. USA:ssa osakeindeksit ovat lähellä historiallisia huipputasoja. Jos talous- ja yritysten tuloskasvu vastaavat odotuksia tai jopa ylittävät ne, mahdolliset korjausliikkeet markkinoilla jäänevät lyhytaikaisiksi. Parantuneet suhdannenäkymät ovatkin vauhdittaneet yritysten tuloskasvua maailmanlaajuisesti.
Tuloskasvuodotukset tälle ja ensi vuodelle ovat edelleen myönteiset – yli +10 %:n luokkaa maailmanlaajuisesti kumpanakin vuonna etenkin energiasektorin sekä kehittyvien markkinoiden johdolla. Osakkeiden arvostustasot ovat kuitenkin korkeat – globaalisti noin 15 % korkeammat kuin historiallisesti keskimäärin. Markkinat ovat näin ollen jo osin hinnoitelleet kasvun tulevaa kiihtymistä.
Korkotason nykyinen mataluus suosii kuitenkin etenkin eurooppalaisia osakkeita suhteessa korkosijoituksiin. Pidemmällä aikavälillä korkotaso euroalueella tulee kuitenkin nousemaan nykytilanteeseen verrattuna talouskehityksen vahvistuessa ja vastaavasti osakkeiden arvostustasot tulevat todennäköisesti laskemaan nykytasoilta taloussyklin edistyessä.
Tämä kaikki merkitsee arviomme mukaan tulevaisuuden tuotto-odotusten laskua viimeisen kolmen vuoden toteutuneisiin tuottoihin verrattuna. Arviomme mukaan globaalit osakemarkkinat voivat kuitenkin edelleen tuottaa noin +7 % vuodessa nykynäkymien toteutuessa tänä ja ensi vuonna samalla kun pitkät valtionlainasijoitukset euroalueella tulevat todennäköisesti tuottamaan tappiota. Myös lisätuotot riskipitoisemmilta korkomarkkinoilta ovat laskussa korkoerojen selvän tiukkenemisen seurauksena.