Liikenne aiheuttaa lähes neljäsosan Euroopan päästöistä ja on suurin yksittäinen syy kaupunkien ilmansaasteisiin. Samalla liikenne ja eritoten henkilöautot koetaan hyvin henkilökohtaisina asioina, joihin valtion ei haluta puuttuvan.
Näkemys korostuu ennen kaikkea suomalaisessa keskustelussa. Euroopan, Aasian ja Amerikan mantereen miljoonakaupungeissa, joissa ajoneuvojen aiheuttamat liikenteen haitat koetaan aivan eri tavalla Suomeen nähden, keskustelua käydään varsin eri äänenpainoin.
On tärkeää huomata, että Suomen oma pelivara liikenteemme tulevaisuudesta päättämisessä on varsin rajallinen, suuret päätökset tehdään Suomea isommilla markkinoilla ja joudumme sopeutumaan näihin.
Kysymys kuuluukin, kuinka Suomi Oy Ab pysyy askeleen edellä muita maita ja hyötyy globaalista liikenteen murroksesta?
Päästöjen vähentäminen ja uusi liiketoiminta vaatii panostuksia
Suomessa on Euroopan toiseksi eniten henkilöautoja väestömäärään nähden ja Suomen henkilöliikenne perustuu niihin. Yli puolet matkoista, ja päivittäisestä keskimääräisestä matkasuoritteesta ¾ tapahtuu yksityisautoilla.
Pitkien etäisyyksien ja harvojen asutuskeskittymien maassa henkilöautot on nähty perusteltuna vaihtoehtona muulle liikenteelle. Vaihtoehdolla on kuitenkin hintansa; liikenteen osuus kaikista kotimaan päästöistä on 21% ja tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä 93 %. Suomen tavoitteena on poistaa liikenteen päästöt kokonaan 2045 mennessä.
Päästöjen vähentämiseksi ja uuden liiketoiminnan rakentamiseksi Suomen tulisi panostaa seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
- Sähköistetään kaikki ajoneuvot, jotka kyetään.
- Sähköistämiseen merkittäviä lisäpanostuksia yhteiskunnan osalta.
- Kestävästi tuotetut biopolttoaineet kohteisiin, joita ei voida sähköistää.
- Tuetaan uusien jakamistaloutta edistävien ja ajoneuvojen käyttöastetta nostavien palveluiden käyttöä taloudellisesti ja verotuksellisesti. Varmistetaan palveluiden lainvoimaisuus ja integroidaan palvelut osaksi julkisen liikenteen runkolinjastoja.
- Houkutellaan aktiivisesti Suomeen maailman johtavia autonomisen ajamisen teknologian yrityksiä testaamaan omia ratkaisujaan ja integroidaan ratkaisut osaksi Suomi Oy Ab:n liikennejärjestelmää.
Suomen tulee luonnollisesti panostaa merkittävästi julkisen liikenteen kehittämiseen, mutta ennen kaikkea huomiota tulee kohdentaa ratkaisuihin, joilla vähennetään henkilöautojen päästöjä ja luodaan uutta kestävää liiketoimintaa. Olkoot ratkaisut sitten millaisia tahansa.
Harvaan asutussa maassa julkisen liikenteen tehostamisella ja raideratkaisuilla kyetään kustannustehokkaasti vähentämään päästöjä vain tiettyyn pisteeseen saakka. Lisäksi kuluttajien tottumukset muuttuvat varsin hitaasti, jolloin paukut on kohdennettava ratkaisuihin, joilla saadaan vaikutuksia heti.
Monet arvostetut tutkimuslaitokset ja järjestöt ovat nostaneet vastaavia tavoitteita esille. Esimerkiksi Sitran arvion mukaan Suomen kokonaispäästöjen vähentäminen onnistuu kustannustehokkaimmin sähköistämällä ajoneuvokantaa ja tuottamalla sähköä tuulivoiman avulla. Sitran mukaan Suomessa pitäisi 2030 olla 800 000 sähköautoa (sis. ladattavat hybridit).
Globaalit megatrendit ohjaavat kansainvälistä liikenteen kehitystä
On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että vaikka Suomessa sähköautot, -potkulaudat ja -pyörät, autonomiset ajoneuvot, droonit ja muut hypen aiheuttajat vaikuttavat vielä pieniltä varhaisten omaksujien kokeiluilta, vaikuttavat ne kansainvälisiin päätöksiin niin kaupunkien suunnittelussa kuin yritysten investoinneissa.
Mihin liikenteen murros on sitten menossa? Tällä hetkellä suuren maailman investoinnit kohdentuvat ennen kaikkea seuraaville aloille ja ratkaisuihin:
- Omistamisesta palveluihin ja jakamistalouteen – Samaan tapaan kuin AirBnb mahdollisti vaivattoman tavan ansaita asunnoilla, luovat henkilöautojen käyttöastetta tehostavat palvelut vastaavia mahdollisuuksia. Myös Uber ja Lyft kuuluu tähän segmenttiin. Suomessa esimerkiksi Shareit Blox Car -palvelu edustaa erilaista autojen, ei kyytien jakamiseen keskittynyttä palvelua.
- Autonomiset ajoneuvot – Autonomisten ajoneuvojen teknologioiden markkinoiden arvo on arvioiden mukaan 83 mrd. $ vuonna 2025 ja pelkästään robottitaksien oletetaan tuottavan globaalisti vuonna 2030 yli 55 mrd. $ liikevaihdon. 2018 aikana teknologiaan sijoitetaan yli 55 mrd. €. Autonomiset ajoneuvot myös muuttavat yhteiskuntarakenteita merkittävästi esimerkiksi vähentäen tarvetta kaupunkien pysäköintipaikoille. Teknologioita kehittävien yhtiöiden arvot ovat jo nyt päätä huimaavia; Googlen omistaman Waymon arvoksi on arvioitu noin 80 mrd. $. Suomessa alan kenties kirkkain tähti on Sensible 4, joka kehittää joka säähän sopivia autonomisen ajamisen teknologioita.
- Sähköistyminen – Tesla on yksi maailman arvokkaimpia auton valmistajia, vaikka tuotantomäärät ovat prosentteja esimerkiksi Fordin, Volkswagenin tai Toyotan valmistusmääristä. Syynä on Teslan etumatka sähköisten ajoneuvojen ja näihin kytkeytyvän ekosysteemin (aurinkosähkö, akkutuotanto ja akkuvarastot, latausinfrastruktuuri, energianhallintajärjestelmät, autonomisen ajamisen teknologia) saralla kilpailijoihin nähden. Useat maat ovat jo ilmoittaneet polttomoottoriautojen myyntikielloista 2025 – 2035 välillä ja mitä edullisemmaksi sähköautojen kalleimmat osat, eli akut tulevat, sitä nopeammin kuluttajat vaihtavat sähköisiin ajoneuvoihin. Toki mittava ja ympäristön kannalta kestävä siirtymä polttomoottoriautoista kohti sähköistä liikennettä vaatii tuekseen kattavan latausinfrastruktuurin ja uusiutuvan energian tuotannon kasvattamista.
Suomen mahdollisuudet
Suurissa kaupungeissa nykyisenkaltainen autoliikenne ei voi jatkua kauaa. Kehitys tarkoittaa muutoksia niin autoihin kuin palveluihin, jotka joka tapauksessa rantautuvat Suomeen, halusimme tai emme.
Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on loistavat edellytykset hyötyä kehityksestä keskittymällä omiin vahvuuksiimme, joita ovat älykkäät sähköverkot ja sähköautojen latauspalvelut, maailmanluokan verkko-osaaminen tulevaisuuden autonomisten ajoneuvojen ja ilma-alusten saralla (5G), mahdollistava lainsäädäntö ja viranomaiset ja maailman paras liikenteen palveluistumisen osaaminen (MaaS). Näiden pohjalta Suomi on hyvässä asemassa tulevassa liikenteen murroksessa.
Kirjoittaja Eemil Rauma on Korkian liikenteen palveluista vastaava konsultti. Hän on myös intohimoinen kotikokki, portviinifanaatikko ja perinteisten toimintamallien haastaja.
Lähteet:
ACEA, YLE, Euroopan komissio, Sitra ja Morgan Stanley (Automotive news kautta)