Korkia ja Solmar Consulting käynnistävät yhteistyön – vireille ennätysmäärä aurinkoenergiaa Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomeen

Hankekehitysvaiheeseen keskittyvällä yhteistyöllä mahdollistetaan yli 1 TWh energiaa vuodessa alueiden talouksille. Valmistuessaan hankkeet kattavat arviolta jopa 52 600 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen sähkönkäytön.

Korkia ja uusiutuvan energian hankekehittäjä Solmar Consulting ovat sopineet yhden gigawatin aurinkoenergian hankekehityksestä Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomen alueilla. Kymmenien aurinkoenergiapuistojen kehitysvaihe on jo alkanut, ja puistojen arvioitu valmistuminen osuu vuosille 2025–2027.

– Suomeen tarvitaan kipeästi lisää uusiutuvaa energiaa ja aurinkovoima tarjoaa sen tuotantoon nopean väylän. Näiden hankkeiden avulla lisätään uusiutuvan energian määrää erityisesti kesäkaudella, jolloin tuulivoimatuotanto on alhaisempaa. Samalla aurinkovoima tukee hyvin sähkön kokonaistuotantoa ja mahdollistaa Suomen sähköntuotannon omavaraisuusasteen nostamisen, kertoo Korkian uusiutuvan energian hankekehityksen johtaja Petri Haataja.

Hankekehityksellä luodaan edellytykset kymmenien aurinkoenergiapuistojen rakentamiselle ja yhteensä satojen miljoonien eurojen investoinneille alueilla. Tällä hetkellä kehityksessä on yli 20 hanketta ja ne ovat yksikkökooltaan noin 40–100 MW. Arvioitu valmistumisaika tuotantokäyttöön on 2025–2027.

– 1 TWh on 1,15 % koko Suomen viime vuoden kokonaiskulutuksesta (87 047 GWh). Jos asiaa tarkastellaan kotitalouksien näkökulmasta, 1 TWh eli 1 000 000 MWh kattaa jopa 52 600 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen sähkönkäytön, kun sähkölämmitteinen omakotitalo (120 m2) käyttää sähköä 19 000 kWh vuodessa. Tämä vastaa väkiluvultaan esimerkiksi Mikkelin tai Porvoon kokoista aluetta, Haataja arvioi.

Kestävää energiantuotantoa

Aurinkovoiman 1 GWp:n teho vastaa noin 1 TWh:n vuosituotantoa. Tämä yhden vuoden energiatuotantomäärän CO2-päästövähennyspotentiaali on keskimäärin 186 000 tCO2 vuodessa¹. Yksi hankkeista on jo käynnissä Kristiinankaupungissa. Siellä laskennallinen päästövähennyspotentiaali tulee olemaan ensimmäisenä vuonna keskimäärin 11 833 tCO2, mikä vastaa esimerkiksi noin 5600 henkilöauton vuosittaisia päästöjä².

Tulevissa kohteissa tutkitaan huolella myös hankkeiden vaikutukset muun muassa biodiversiteettiin. Hankkeissa halutaan olla sekä tehokkaita että minimoida mahdolliset haittavaikutukset maa-alueille.

– On hienoa olla kehittämässä lisää uusiutuvan energian tuotantoa Suomeen toisen kotimaisen toimijan kanssa. Aurinkopuistohankkeet luovat myös uusia mahdollisuuksia kuntien elinkeinoelämälle ja investoinneille, kun yritystoimintaa etsiytyy uusiutuvan energian läheisyyteen. Samalla voimme olla luomassa maanomistajille vakaata tuottoa, kun he vuokraavat maitaan aurinkopuistoalueiksi. Yhteistyö kuntien ja maanomistajien kanssa on tärkeä osa toimintaamme, sanoo Solmarin hankekehityksestä vastaava Lauri Solin, jolla on yli 20 vuoden kokemus uusiutuvan energian projektikehityksestä.

– Vuodenaikavaihteluista huolimatta myös Suomessa kannattaa tuottaa aurinkoenergiaa, sillä auringon vuosittaiset säteilymäärät esimerkiksi Etelä-Suomessa ovat samaa suuruusluokkaa kuin Keski-Euroopassa. Haluamme olla mukana luomassa kestävää energian tuotantoa ja uskon, että teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistoilla tulee olemaan tärkeä rooli Suomen sähköntuotannon omavaraisuusasteen nostamisessa, jatkaa Solmarin toimitusjohtaja Jari Marttinen.

Korkialle tämä on ensimmäinen merkittävä sijoitus aurinkovoimaan kotimaassa. Korkian uusiutuvan energian hankekanta on huomattava, kaikkiaan jo yli 6 gigawattia. Suomen lisäksi Korkialla on vastaavia hankkeita muun muassa Iso-Britanniassa, Kanadassa, Espanjassa ja Ruotsissa.

Hankekehitystä rahoitetaan Korkia Uusiutuva Energia Ky -rahaston pääomien avulla. Rahasto on kerännyt suomalaisilta sijoittajilta lähes 55 miljoonaa euroa (8.12.2022 mennessä) uusien tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeiden kehittämiseen. Lisätietoa rahastosta.

Korkia on uusiutuvan energian sijoittaja ja kestävän kasvun asiantuntija. Korkia kehittää aurinko- ja tuulivoimaa yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa sekä tarjoaa sijoittaja-, yritys- ja instituutioasiakkaille vaihtoehtoisia sijoituskohteita, varainhoitoa ja liikkeenjohdon konsultointia.

Lue lisää Solmarista: www.solmar.fi.

Lisätiedot:

Petri Haataja
Vice President, Joint Venture Management, Korkia
+358 40 358 9130
petri.haataja@korkia.fi

**

Lähteitä

¹Päästövähennyslaskenta perustuu EIB:n laskentamenetelmään (EIB Project Carbon Footprint Methodologies, version 11.2). Päästövähennys määritetään päästöjen perusuran ja hankeskenaarion erotuksena. Perusuran päästöt tarkoittavat päästöjä, jotka syntyisivät ilman rahoitettavaa projektia ja ne on laskettu kertomalla hankeskenaarion energiantuotantomäärä laskentaohjeistuksessa annetulla maakohtaisella päästökertoimella (IFI Dataset of Default Grid Factors v.3.0 from December 2021). Hankeskenaarion päästöt sisältävät puolestaan aurinkovoimalan elinkaaren aikaiset päästöt, sisältäen mm. aurinkopaneelien valmistuksen, kuljetukset ja loppukäytön ja ne perustuvat tieteelliseen LCA-laskentaan (Müller et al., 2021).

²Kun ajetaan 15 000 km vuodessa ja CO2-päästökerroin on 147,1 g/km. https://liikennefakta.fi/fi/ymparisto/henkiloautot/hiilidioksidipaastot