”Aurinkoenergia toimii parhaiten siellä, missä paistaa eniten” ja muita myyttejä aurinkoenergiasta

”Mikä on paras maa aurinkoenergian tuotannolle?” on kysymys, jota kuulemme usein. Yleensä olettamuksena on, että kyseessä on jokin mahdollisimman lähellä päiväntasaajaa sijaitseva maa, joka kylpee auringossa lähes vuoden ympäri. Tämä pinttynyt mielikuva on kuitenkin virheellinen. Aurinkoenergiaa tuotetaan tänä päivänä jo melkein missä vaan maailmalla. Aurinkovoimalan tehokkuus riippuu todella monesta muustakin tekijästä kuin ainoastaan auringon säteilyn […]

”Mikä on paras maa aurinkoenergian tuotannolle?” on kysymys, jota kuulemme usein. Yleensä olettamuksena on, että kyseessä on jokin mahdollisimman lähellä päiväntasaajaa sijaitseva maa, joka kylpee auringossa lähes vuoden ympäri. Tämä pinttynyt mielikuva on kuitenkin virheellinen. Aurinkoenergiaa tuotetaan tänä päivänä jo melkein missä vaan maailmalla.

Aurinkovoimalan tehokkuus riippuu todella monesta muustakin tekijästä kuin ainoastaan auringon säteilyn määrästä. Ensinnäkin aurinkoenergian tuotanto on tehokkaimmillaan paikassa, jossa ilma on mahdollisimman puhdasta eli siinä on mahdollisimman vähän pölyä tai saasteita. Tämän lisäksi monelle voi tulla yllätyksenä, että itse asiassa voimalan olisi hyvä sijaita paikassa, jossa on mahdollisimman viileää.

Viileässä ilmastossa tuotannon hyötysuhde on parempi, koska jokaista nousevaa celsiusastetta kohden aurinkosähkövoimalan hyötysuhde heikkenee noin puoli prosenttia. Koska kylmän aurinkopaneelin jännite on suurempi, on kylmä ja aurinkoinen päivä otollinen aurinkosähkön tuotantoon. Siksi esimerkiksi Suomen kevättalven kirpakoina pakkaspäivinä olosuhteet tuotannolle ovat erinomaiset, kun taas vaikkapa Keski-Saharan kesäpaahteessa hyötysuhde heikkenee tuntuvasti lämpötilan noustessa jopa 60 °C asteen lukemiin.

Näin ollen kannattavaa aurinkovoimaa voi olla hyvinkin yllättävissä paikoissa. Toinen oiva esimerkki tästä on Iso-Britannia, jota ei ilmastonsa ja sääolosuhteidensa takia välttämättä tulisi heti mieleen yhdistää aurinkoenergiaan. Tilastot kuitenkin osoittavat, että aurinkoenergian tuotanto on kasvanut maassa hurjaa vauhtia. Siinä missä vuonna 2011 aurinkoenergian osuus oli vain noin 1 % kokonaisenergiantuotannosta, vuonna 2020 se oli jo 28 %.

Puhtaan ilman sekä viileän ilmaston ohella aurinkoenergian teolliseen tuotantoon soveltuvan ympäristön valinnassa on otettava huomioon muun muassa verkkoliitynnän läheisyys ja liityntäkapasiteetin saatavuus. Lisäksi aluevalintaan vaikuttaa luonnollisesti, etenkin tänä aikana, sähkön hintataso. Teollisen mittakaavan tuotanto vaatii tietenkin myös tilaa eli suhteellisen ison maa-alueen, jolle paneelit on mahdollista pystyttää.

Kaikkien näiden eri tekijöiden valossa kysymys aurinkoenergian parhaista tuotantomaista alkaakin jo näyttää huomattavasti moniulotteisemmalta – mitä se todellisuudessa onkin. Tästä kulmasta tarkasteltuna väittely siitä, kannattaako aurinkoenergiaa rakentaa Suomeen tai muille pohjoisille alueille on tarpeetonta. Fakta on se, että teollinen aurinkoenergia on jo mahdollista pohjoisillakin vyöhykkeillä. Ei joskus hamassa tulevaisuudessa, vaan jo tänään.

Tälläkin hetkellä olemme mukana kehittämässä ennätysmäärää aurinkoenergiaa Etelä-, Kaakkois- ja Länsi-Suomeen. Lue lisää hankkeesta.

 

Haluatko syventyä aiheeseen lisää?
Petri Haataja ja Mikko Kantero vierailivat #neuvottelija-podcastissä keskustelemassa mm. Kanadan hyvistä uusiutuvan energian näkymistä. Kuuntele tai katso jakso.

Lue myös: Aurinkoenergia? Viisi faktaa, miksi se kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan